Psykologien Ilmastorintama

Uudenvuoden ilmastolupaus

Psykologien ilmastorintama haastaa mukaan tekemään uudenvuoden ilmastolupauksia!

Uudenvuoden ilmastolupaus

Ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitaan sekä yhteiskunnallisia että yksilötason muutoksia. Psykologien ilmastorintama haastaa tekemään molempia.

Psykologisten tutkimusten mukaan muutosten toteuttaminen ja niihin sitoutuminen on helpompaa, kun muutoksesta ja sen tavoitteista kerrotaan julkisesti. Onnistumisen todennäköisyys kasvaa entisestään, kun muutokseen saa tukea muilta. Tämän vuoksi psykologit haluavat haastaa kaikki tekemään uudenvuoden ilmastolupauksia: julkisesti ja yhdessä muiden kanssa!

Jotta muutokseen lähteminen olisi mahdollisimman helppoa, kokosimme listan uudenvuoden ilmastolupauksista. Niiden joukosta löytyy jokaiselle jotakin, olitpa sitten vasta-alkaja tai pitkän linjan ympäristöaktivisti! Toimi näin:

  1. 1
    Valitse ehdotustemme joukosta itsellesi sopiva ilmastoteko tai useampi, jonka lupaat toteuttaa.
  2. 2
    Kerro lupauksestasi julkisesti, somessa tai muulla sinulle sopivalla tavalla.
  3. 3
    Haasta muut mukaan! Voit haastaa henkilökohtaisesti tai esimerkiksi "tägäämällä" haastettavan henkilön Psykologien ilmastorintaman Facebook-päivitykseen.

Mikä on sinun uudenvuoden ilmastolupauksesi? Kenet haluaisit haastaa mukaan?


Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa ja nopeaa yhteiskunnallista muutosta. Yhteiskunnallinen muutos ja henkilökohtaiset päästövähennykset eivät ole keskenään vaihtoehtoisia, vaan molemmat ovat välttämättömiä.

Yksilöiden on vaikea vähentää päästöjään kestävälle tasolle ilman yhteiskunnan tukea. Siksi yksilöillä on täysi oikeus ja jopa velvollisuus vaatia ilmastopäästöjä hillitseviä poliittisia toimia, olipa itse onnistunut vähentämään henkilökohtaisia päästöjään tai ei.

1. Allekirjoitan ilmastoaloitteen ja kerron siitä kaverillekin.

Allekirjoita ilmastoaloite

Pyri ottamaan ilmastoaloitteiden allekirjoittaminen ja jakaminen itsellesi tavaksi.


Aloitteiden jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on osa sitä yhteiskunnallista vaikuttamista, joka on välttämätöntä ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

​Kokeile myös kertoa aloitteista ystävillesi kasvotusten. Tämä tuntuu monista vaikealta, mutta kuvastaa itse asiassa hyvin sitä, miksi yhteiskunnallinen muutos on niin hidasta.

Alta löytyy lista ajankohtaisista aloitteista. Allekirjoita ja jaa nämä kaikki!

Klikkaa tästä auki lista ajankohtaisista kansalaisaloitteista ja vetoomuksista

lightbulb-o

Saadaksesi tiedon uusista aloitteista, voit seurata Ilmastorintaman Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/ilmastorintama/

2. Kirjoitan lehteen ilmastoaiheisen mielipidekirjoituksen.

Mielipidekirjoitukset ovat tärkeä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapa, eikä niiden laatiminen vie välttämättä paljoa aikaa. 


Saadaksesi tukea mielipidekirjoitusten tekemiseen, voit liittyä Ilmastorintaman mielipidekirjoitusryhmään.

3. ​Tutustun ympäristöjärjestöjen toimintaan ja selvitän, miten voisin toimia vapaaehtoisena tai ottaa osaa muuhun kansalaistoimintaan.

lightbulb-o

Yksi helppo ja ajankohtainen tapa tutustua ilmastotoimintaan on osallistua Climate Moven toiseen ilmastoiltaanIlmastoilta järjestetään 21.1.2020 klo 18-21 Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa.

4. ​Kirjoitan päättäjille ja esitän ajatuksiani ilmastotoimien kiireellisyydestä ja tarpeellisuudesta.

Poliittisella tasolla tehdään merkittäviä ilmastopäätöksiä. Kansalaisten yhteydenotot voivat antaa poliitikoille voimaa ja rohkeutta viedä ilmastopäätöksiä eteenpäin.

Alta löydät vinkkejä siitä, mistä aiheista ja miten voit lähestyä päättäjiä tammikuussa 2020.

5. Osallistun ainakin yhteen ilmastotapahtumaan.

Ilmastotapahtumista saa tietoa liittymällä ilmastoaiheisiin Facebook-ryhmiin, seuraamalla ympäristöjärjestöjen viestintäkanavia tai tarkistamalla täältä ilmastotapahtumien kalenterista: http://ilmastovanhemmat.fi/ilmastotapahtumat/

Ilmastoaiheisia Facebook-ryhmiä mm.:
- Ilmastorintama: https://www.facebook.com/groups/ilmastorintama/
- Ilmastotoiminta Suomi: https://www.facebook.com/groups/2704234479802606/
- Aktivistimummot: https://www.facebook.com/groups/827681817574647/
- Ilmastoisovanhemmat: https://www.facebook.com/ilmastoisovanhemmat/

Ilmastotapahtuman voi järjestää myös itse omalla paikkakunnalla.

lightbulb-o

Laita jo nyt kalenteriin päivämäärä lauantai 5.9.2020. Tulossa Suomen suurin ilmastomielenosoitus, johon tarvitaan mukaan aivan kaikki!  Lisätietoja saat seuraamalla Psykologien ilmastorintaman Facebook-sivua sekä Iikka Kiven päivityksiä.

6. Teen ilmastotoimia edistävän aloitteen taloyhtiössäni, työpaikallani tai kunnassani.

Yritykset, jotka haluavat olla mukana luomassa hiilineutraalia Helsinkiä, voivat ilmoittautua ilmastokumppaniksi täällä: https://www.ilmastokumppanit.fi/ilmastositoumukset/

Omille kuntapäättäjilleen ja ilmasto- ja energia-alalla toimiville yrityksille voi ehdottaa oman kunnan tai yrityksen liittymistä Hinku-verkostoon: http://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku


Psykologinen vaikuttaminen, tunteet ja itsestä huolehtiminen

Ilmastokriisin torjuminen edellyttää myös psykologisia keinoja. Ympäristöön liittyvien vaikeiden tunteiden käsittelemättä jättäminen voi ilmetä aiheen torjuntana ja välttelynä tai ahdistuneisuutena, jotka vaikeuttavat toimimista kriisin ratkaisemiseksi. Tunteiden käsitteleminen ja niistä puhuminen voi olla ensimmäinen askel kohti ilmaston puolesta toimimista.

Muiden mukaan saaminen ilmastotoimintaan vaatii kykyä ja malttia kuunnella muita. Tätä edistää se, että on päässyt käsittelemään omia tunteitaan.

Aikuisten tehtävä on auttaa seuraavaa sukupolvea kehittämään kykyjä ja taitoja, joita tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tässä kasvatustehtävässä ja muussa ilmastotoiminnassa voi päästä alkuun pohtimalla arvojaan ja todellisia tarpeitaan.

Lisäksi ilmaston puolesta toimivan ihmisen on pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Hyvinvointia tukevat muun muassa yhteisöllisyys, kiitollisuus, tietoisuustaidot ja taide sekä vaikeiden tunteiden käsittely läheisten tai psykologian ammattilaisten kanssa.

7. Pidän kiitollisuuspäiväkirjaa.

Kiitolliset ihmiset tekevät muita enemmän asioita yhteiseksi hyväksi. Kiitollisuutta voi opetella. Ympäristöahdistuksen tunteita voi lievittää kiinnittämällä huomiota niihin asioihin, jotka ovat tällä hetkellä hyvin. Tulevaisuuden pelot voivat toteutua tai olla toteutumatta, mutta juuri tällä hetkellä ne ovat toteutumattomia pelkoja. 

Murehtimalla ei myöskään pysty vaikuttamaan pelkojen toteutumiseen. Murehtiminen vie aikaa ja psyykkisiä voimavaroja, joita voisi käyttää rakentavampiin asioihin.

Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen voi myös vähentää materialismia. Tässä lehtiartikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan teini-ikäisten materialismi väheni kiitollisuuspäiväkirjan myötä: https://www.forbes.com/sites/alicegwalton/2018/10/20/encouraging-gratitude-in-kids-reduces-materialism-study-finds/

Kiitollisuuspäiväkirjaa voi pitää omalla tavallaan. Sitä voi kirjoittaa lyhyen pätkän vaikkapa päivittäin nukkumaan mennessä. Kun kirjoittaa kiitollisuudenaiheistaan, on tärkeä pysähtyä jokaisen aiheen kohdalle ja eläytyä siihen. Vinkkejä kiitollisuuspäiväkirjan pitämiseen löytyy mm. tästä Ylen artikkelista: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/03/haluatko-elaa-pidempaan-harjoittele-kiitollisuutta

Artikkelin lopusta löytyy myös video kiitollisuudesta: https://areena.yle.fi/1-3292953

8. Haen tukea elämäntapamuutoksiin tai vaikeiden tunteiden käsittelyyn. 

Kun kaipaa tukea elämäntapamuutoksiin tai vaikeiden tunteiden käsittelyyn, voi varata yksittäisen tapaamisen psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Psykologien ja psykoterapeuttien yhteystietoja löytää tältä sivustolta: http://www.minduu.fi/

Ilmastoon liittyvistä vaikeista tunteista ja ajatuksista voi puhua myös ryhmässä. Suomessa tällaisia työpajoja ja ryhmiä järjestää ainakin Tunne ry .

Joukko englanninkielisiä psykoterapeutteja tarjoaa vapaaehtoistyönä puhelimitse tai Skype-yhteydellä toteutettavia tapaamisia, joilla voidaan tukea yksilöä tai ryhmää ilmastokriisin psykologisten vaikutusten käsittelemisessä. https://www.climatepsychologyalliance.org/therapy/support

lightbulb-o

Tammikuussa 2020 Helsingin yliopistossa alkaa luentosarja Ympäristöahdistus - tieteidenvälisiä näkökulmia jonka luennot ovat verkossa kaikkien katsottavissa. 

9. Etsiydyn taiteen äärelle.

Taide voi tukea vaikeiden ympäristöön liittyvien tunteiden käsittelyä riippumatta siitä, onko sen aiheena ilmastonmuutos vai jokin muu.

Ilmastoaiheisia romaaneja ja tietokirjoja on lueteltu pääkaupunkiseudun kirjastojen sivulla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Ilmastonmuutos_kirjoissa

Lisäksi vuonna 2019 on ilmestynyt mm. ilmastoaiheinen romaani Lupaus (Emma Puikkonen) sekä Sydämen asioita - Perhe ja planeetta kriisissä -kirja (Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg).

Ilmastonmuutosaiheisia dokumentteja löytää täältä: https://www.theclimatecinema.org

10. Tutustun Ensiapua ilmastoahdistukseen -esitteeseen.

Esitteen voi lukea sähköisesti ja printata paperisena: https://vastuu.fi?p=1503


Harkitse myös esitteen jakamista eteenpäin.

11. Tuen muita.

Muita voi tukea kuuntelemalla tai esimerkiksi järjestämällä ryhmätoimintaa, jossa käsitellään ilmastoon liittyviä tunteita ja suunnitellaan ilmastotoimintaa.

Vinkkejä eri toimintamuotoihin tarjoaa Mieli ry:n raportti "Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen": https://mieli.fi/fi/raportit/ilmastoahdistus-ja-sen-kanssa-eläminen

Kuka tahansa voi järjestää Erätauko-keskustelutilaisuuden: https://www.sitra.fi/eratauko/

Carbon Conversations -toiminnassa käsitellään ryhmässä ilmastoon liittyviä tunteita ja pyritään pienentämään omaa hiilijalanjälkeä. Yksittäinen ihminen voi koota oman porukan lukupiiriin, jossa käsitellään Carbon Conversations -kirjaa ja sen herättämiä ajatuksia: https://rakkaudestammelajiin.com/carbon-conversations-suomenkieliset-materiaalit/

12. Luen hyviä ilmastouutisia ja jaan niitä sosiaalisessa mediassa.

Yleisesti psykologisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että pystyvyydentunne – eli sisäinen uskomme omiin kykyihimme ja mahdollisuuksiimme vaikuttaa jonkin tavoitteen toteutumiseen – on vahva suoriutumista ennustava tekijä. 

Ilmastokysymyksessä mikään yksittäinen teko ei johda riittävään lopputulokseen, joten siksi on tärkeää nähdä se hyvä, jota jo tapahtuu. Tällöin voimme omilla hyvillä teoillamme kokea liittyvämme osaksi jo tapahtuvaa hyvien ilmastotoimien ketjua.


Englanninkielisiä hyviä ilmastouutisia voi lukea täältä: www.dailyclimate.org/good-news

Suomalaisia onnistuneita ilmastohankkeita esitellään täällä: www.energialoikka.fi/hanke/hinku

Vuoden 2019 loppupuolella julkaistuja hyviä ilmastouutisia löytyy Psykologien ilmastorintaman Facebook-päivityksen kommenttiketjusta.

13. Harjoittelen tietoisuustaitoja.

Tietoisuustaidot saattavat helpottaa kestävien päätösten tekemistä, vahvistaa luontosuhdetta ja tukea sopeutumista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Lisätietoja ja tietoisuustaitoharjoituksia löytyy suomeksi MIELI ry:n sivulta: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mitä-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot

Englanniksi lisätietoa löytää American Psychological Associationin sivulta: www.apa.org/international/pi/2018/10/mindfulness-climate-change

14. Keskustelen ilmastonmuutokseen tai ympäristön tilaan liittyvistä tunteistani.

Vaikeista tunteista, kuten surusta ja raivosta, kannattaa jutella luotettavien ja turvallisten läheisten kanssa. Lisäksi ympäristön tilaan liittyvistä ajatuksista ja tunteista voi keskustella yleisemmällä tasolla monenlaisissa tilanteissa: niin työpaikan kahvihuoneessa, urheiluhallin pukuhuoneessa kuin illanvietossa.

Omien tunteiden äärelle kannattaa tietoisesti etsiytyä, ja sanoittaa tunteitaan muille. Samalla voi tutkailla, mitä se aiheuttaa niin itsessä kuin muissakin. Omien tunteiden lisäksi kannattaa yrittää kohdata muiden mielipiteet, tunteet ja ajatukset provosoitumatta, sillä se edistää keskustelua ja vähentää vastakkainasettelua.

Ympäristöön liittyviä tunteita käsitellään ympäristötutkija Panu Pihkalan kirjoissa Mieli maassa? Ympäristötunteet sekä Päin helvettiä - Ympäristöahdistus ja toivo

15. Autan lapsia kehittämään kykyjä ja taitoja, joita tarvitaan muuttuvassa maailmassa.

Nykyisten lasten ja nuorten sukupolven täytyy sopeutua historiallisen nopeasti muuttuvaan maailmaan riippumatta siitä, kuinka paljon ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ja elämäntavat muuttumaan.

Australialaisen psykologiyhdistyksen sivuilta löytyy englanniksi vinkkejä siihen, miten vanhemmat voivat auttaa lapsiaan kehittämään kykyjä ja taitoja, joilla ilmastokriisiä ratkaistaan ja joilla muuttuviin olosuhteisiin sopeudutaan. Sivuilta löytyy myös tietoa siitä, miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta:
www.psychology.org.au/for-the-public/Psychology-topics/climate-change-psychology/talking-with-children-about-the-environment

Ylen artikkelissa kerrotaan ympäristötutkija Panu Pihkalan näkemyksiä siitä, miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta: https://yle.fi/uutiset/3-10485512

16. Mietin omia arvojani sekä todellisia tarpeitani.

Arvojaan, haaveitaan ja itselleen tärkeitä asioita voi kirjoittaa ylös tai vaikkapa piirtää.

Mitä todella kaipaan ja tarvitsen elämääni? Mitä todella arvostan, mistä haaveilen? Mitkä haluistani tulevat ulkoapäin asetetuista malleista, mitkä omista aidoista tarpeistani? 

Omien arvojen mukainen elämä luo hyvinvointia. Todellisten tarpeiden täyttäminen voi luoda riittävyyden tunnetta ja vähentää tarpeetonta kulutusta.

Arvoista voi lukea ja arvojaan voi pohtia harjoitteiden avulla MIELI ry:n materiaalin tukemana: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millaisia-asioita-arvostan

Arvojensa kirkastamiseen ja niiden mukaisen elämän vaalimiseen voi tutustua mm. Arto Pietikäisen kirjassa Kohti arvoistasi.

Kirjoittamisen terapeuttisuudesta voi lukea englanniksi tältä sivulta: https://psychcentral.com/blog/the-power-of-writing-3-types-of-therapeutic-writing/


Omat henkilökohtaiset valinnat

Tällä hetkellä moni kokee, että vaikka olisi itse valmis vähentämään päästöjään, muut eivät ole. Tämän vuoksi ilmastotekojen tekeminen näkyväksi on tärkeää, sillä niiden kautta vähäpäästöisestä elämäntavasta luodaan normi eli yhteisön hyväksymä käyttäytymissääntö.

Ihmismieleen on sisäänrakennettu taipumus vertailla itseään muihin. Vertailu tapahtuu yleensä huomaamatta, ja sen avulla muodostetaan käsitys hyväksyttävästä toiminnasta.

Yksittäisen ihmisen kulutusvalinnat eivät riitä ratkaisemaan maailmanlaajuista päästöongelmaa, joten omat yksittäiset valinnat voivat tuntua turhilta. Kun yhä suurempi joukko ihmisiä näyttää esimerkkiä ja saa ekologiseen elämään siirtymisen näyttämään mahdolliselta ja hyväksyttävältä, tulee uusista toimintatavoista sosiaalisesti suotavia.

Ekologiset valinnat myös ohjaavat yrityksiä tuottamaan kestäviä vaihtoehtoja. Lisäksi kestävien elämäntapojen käyttöönottaminen auttaa yksilöä siirtymään kohti tulevaisuutta, jossa nämä muutokset ovat kaikille välttämättömiä. Näistä syistä tarvitsemme yhteiskunnallisen vaikuttamisen rinnalla yksilötason muutoksia.

17. Laadin suunnitelman hiilijalanjälkeni pienentämiseksi ja kiinnitän sen esille esimerkiksi jääkaapin oveen.

Sitoumus2050-sivulla voi laskea hiilijalanjälkensä ja sitoutua sen puolittamiseen: https://www.sitoumus2050.fi/koti#/

Myös Myrskyvaroituksen sivulla voi sitoutua puolittamaan hiilijalanjälkensä 10 vuodessa ja julkistaa lupauksensa:
https://myrskyvaroitus.fi/ilmastolupaus

Kaverit tai työpaikan henkilöstön voi koota omaan ilmastokokoukseen, jossa sovitaan päästövähennyksistä. Täältä löydät kokousmateriaalit: www.omailmastokokous.fi

18. Selvitän mahdollisuudet vaihtaa kotini lämmitysjärjestelmä ja parantaa energiatehokkuutta.

Rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.


Lämmöntuotannon tavat eroavat huomattavasti päästöjen suhteen. Myös huoneistojen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa merkittävästi yksinkertaisilla energiakorjauksilla.

Omakotitalojen omistajat voivat tutustua energiakorjaustoimilla saavutettaviin säästöihin Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmasto-oppaassa.

Taloyhtiöiden asukkaat voivat parhaiten vaikuttaa huoneiston energiatehokkuuteen oman taloyhtiön kautta. Katso yllä kohta "6. Teen ilmastotoimia edistävän aloitteen taloyhtiössäni, työpaikallani tai kunnassani".

19. Vähennän lämmönkulutustani.

Rakennusten ja veden lämmitys vie lähes 70 prosenttia kotien energiankulutuksesta. Lämpöä tulisi siis kuluttaa mahdollisimman vähän.

Lämmönkulutusta voi vähentää esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

  • Laske huonelämpötilaa. Yksi aste säästää noin 5 prosenttia lämmitysenergiassa. Vaatetuksella ja peitoilla voit huolehtia siitä, että asuminen alhaisemmassa lämpötilassa on miellyttävää.
  • Vähennä lämpimän veden kulutusta puolittamalla suihkussa käynnin aika.
  • Säädä oikeat lämpötilat kylmälaitteisiin (jääkaappi +6 ja pakastin -18 astetta).
  • Säädä ilmanvaihtoa, jotta liian tehokas ilmanvaihto ei lisäisi lämmönkulutusta.

20. Vaihdan ekologisesti tuotettuun sähköön.

Kotiin ostetun sähkön tuotantotapa vaikuttaa merkittävästi sähkönkulutuksen aiheuttamiin päästöihin.

Muuta sähkösopimuksesi vähäpäästöisesti tuotettuun sähköön. Näitä ovat tuuli, aurinko, vesi ja ydinvoima.

Täältä löytyy listattuna tuottajia, joiden valikoimassa on ekosertifioitua sähköä:
https://www.ekoenergy.org/fi/buying-ekoenergy/licensees/

EKOenergia on ympäristömerkki energialle: https://www.ekoenergy.org/fi/ecolabel/

Myös ydinvoima on yhtä vähäpäästöistä kuin uusiutuvat energialähteet. Ydinvoimaa myy Suomessa mm. Vattenfall ja  Helen.

Parasta on, jos pystyt ostamaan sähkösi yhtiöltä, joka tuottaa kaiken sähkön päästöttömästi.

21. Vähennän sähkönkulutustani.

Sähkölaitteiden ja valaistuksen osuus asumisen energiankäytöstä on lähes 13 prosenttia. Tarkoituksenmukainen valaistus säästää sähköä, samoin tarpeettomien sähkölaitteiden sammuttaminen. Sähkölaitteiden sijainti saattaa myös vaikuttaa niiden sähkönkulutukseen.

Aiheesta voi lukea tarkemmin Ilmasto-oppaasta.

Sähkönkulutusta voi vähentää seuraavilla keinoilla:

  • Hanki energiatehokkaita kodinkoneita.
  • Käytä valaistuksessa led-lamppuja.
  • Pese täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Käytä mahdollisuuksien mukaan matalia pesulämpötiloja.
  • Irrota matkapuhelimen ja muiden ladattavien laitteiden laturi pistorasiasta, kun lataus on valmis.
  • Tee kerralla enemmän ruokaa ja hyödynnä uunin jälkilämpö.
  • Käytä älyjärjestelmiä seuraamaan sähkönkulutustasi ja vähentämään sitä.

Sähkölämmitteisessä asunnossa sähkön tuotantotavalla on erityisen suuri merkitys, koska sähköä kuluu myös lämmitykseen. Ekologisen sähköntuotantotavan valitseminen on tällöin hyvin merkityksellistä päästöjen kannalta.

22. Käyn läpi kotini tavarat. Kierrätän ne, joita en tarvitse.

Tavaroiden vähentäminen ja niiden ostaminen vain tarpeeseen voivat parhaimmillaan mahdollistaa pärjäämisen vähemmillä asuinneliöillä. Kun kierrätetyt tavarat päätyvät käyttöön muille, muut välttyvät uuden tavaran ostamiselta. Näin tavaroiden käyttöikä kasvaa samalla, kun tavaroiden tuottamiseen tarvittava ympäristökuormitus vähenee.

Pääkaupunkiseudulla käyttökelpoista tavaraa voi viedä tai pyytää noudettavaksi mm. Kierrätyskeskukselta.

Ylen artikkelissa kerrotaan, mitä kierrätykseen ei kannata viedä: https://yle.fi/uutiset/3-9368838

23. Kokeilen ja otan käyttööni vähäpäästöisiä kulkemisen tapoja fossiilisia polttoaineita käyttävän auton sijaan.

“Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia. Liikenteen ilmastovaikutuksista noin 90 prosenttia aiheutuu tieliikenteestä. Henkilöautoliikenne aiheuttaa tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä hieman yli puolet“, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmasto-oppaassa.

Omia liikkumisen päästöjä voi pyrkiä vähentämään eri keinoilla riippuen siitä, missä asuu ja mitkä ovat omat taloudelliset mahdollisuudet.

Aina kun on mahdollista, kannattaa valita pyöräileminen tai käveleminen.

Julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on huomattavasti vähäpäästöisempää kuin bensiinikäyttöisellä henkilöautolla ajaminen.

Yksityisautoilun sijaan voi kokeilla yhteiskäyttöautoilua.

Mikäli oma auto on välttämätön, voi autoon asentaa eFlexFuel-laitteen, jonka jälkeen auton voi tankata bioetanolilla. Tämä sopii moniin autoihin.

Vähäpäästöisyys kannattaa ottaa keskeiseksi valintakriteeriksi, jos tarvitsee uutta autoa. Liikenne- ja viestintävirasto Trafi ylläpitää sivustoa, jossa voi verrata autojen päästötasoja: https://autovertaamo.traficom.fi/

24. Lähden mukaan vegaanihaasteeseen. Kokeilen vegaanista ruokavaliota kuukauden ajan.

Muutos onnistuu helpommin, kun siihen saa tukea muilta. Vegaanihaaste tarjoaa mahdollisuuden kokeilla vegaanista ruokavaliota helposti, yhdessä muiden kanssa, valmiiden ruokaohjeiden kera.

Vegaanihaasteen nettisivuilta ja Facebook-ryhmästä löydät lisää tietoa. Katso myös 8-hyvaa-syyta-osallistua-vegaanihaasteeseen.

25. Vähennän ruokahävikkiä.

Ruokahävikin vähentämisellä on keskeinen rooli ilmastopäästöjen hillinnässä.

Ruoantuotantoon liittyvä ruokaketju aiheuttaa yli neljänneksen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kolmannes alkutuotannosta päätyy kuitenkin ruokaketjun varrella hävikiksi tai muuten jätteeksi. Aiheesta lisää mm. Ylen artikkelissa: https://yle.fi/uutiset/3-10908812

Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa eli 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Lisätietoa aiheesta löytyy Luonnonvarakeskuksen tietopankista.

Omaa ruokahävikkiä voi vähentää ruokaostosten suunnittelulla ja omien ruokailuun liittyvien tapojen tarkastelulla. Täältä löytyy vinkkejä oman ruokahävikin pienentämiseen: http://www.saasyoda.fi/vinkit

Ohessa muutamia palveluita, joiden avulla voi myös pyrkiä vähentämään ruokahävikkiä:
https://www.matsmart.fi/
https://www.resq-club.com/fi/

26. Vähennän hankkimieni tekstiilien määrää ja panostan tekstiilien ekologisuuteen.

Vaateostoksilla on syytä miettiä, tarvitseeko uutta vaatetta ja tulisiko se käyttöön useiksi vuosiksi. Ajaton ja kestävä vaate on ekologisempi kuin huonolaatuinen pikamuoti.


Vaatteita kannattaa huoltaa ja korjata, jotta ne kestävät mahdollisimman pitkään.

Ekologisinta on ostaa vaatteet käytettyinä kirpputoreilta tai kierrätyskaupoista, joihin myös omat käytöstä poistuneet, ehjät vaatteet kannattaa viedä.

Tekstiilimateriaalien ekologisuudesta voi lukea täältä: http://vihreatvaatteet.com/materiaaliopas/

Vaateostosten ekologisuudesta löytyy tietoa Nudgen nettisivulta: ​https://www.nudge.fi/page/6/eettiset-ja-ekologiset-valinnat-vaateostoksilla

Helsingin Sanomien artikkeli kertoo siitä, kuinka vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lento- ja rahtiliikenne yhteensä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006004950.html

27. Matkustan maata pitkin seuraavaan loma- tai työmatkakohteeseen ja vältän turhaa matkustamista.

Lentäminen aiheuttaa 15-kertaiset päästöt junalla matkustamiseen verrattuna. Suomalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa yli 20 % vuodessa, jos jättää yhden kaukomatkan lentämättä.


Lue lisää lentoliikenteen päästöistä Lentovero-kampanjan verkkosivuilta.

Lentämisestä luopuminen voi aluksi tuntua työläältä, koska maata pitkin matkustaminen vie yleensä enemmän aikaa ja vaatii ainakin toistaiseksi enemmän suunnittelua kuin lentäminen. Onneksi tätäkään muutosta ei tarvitse tehdä yksin, vaan siihen on olemassa valmiita vinkkejä ja yhteisöjä, jotka helpottavat muutoksen toteuttamista.

Vinkkejä ja apua saa sivustolta Maatapitkin.net sekä Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmästä.

Työhön liittyviä matkoja voi yrittää vähentää ehdottamalla etätyömahdollisuutta tai videoneuvottelua kasvokkain tapahtuvan tapaamisen sijaan.

28. Sijoitan ekologisesti kestävästi.

Sijoittaessaan kannattaa valita rahastoja ja osakkeita, joiden kautta ei rahoita fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ekologisesti kestävät rahastot ja osakkeet auttavat edistämään kestävää kehitystä.

Lue ekologisesti kestävästä sijoittamisesta esimerkiksi täältä:
https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/vastuullinen-sijoittaminen

29. Teen kulutuspäätökset tarveharkintaisesti.

Buyerarchy

Kun hankkii tavaroita tai syö, kannattaa miettiä tuotteiden ja palveluiden koko elinkaarta ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Kuluttamillamme hyödykkeillä ja palveluilla on myös kielteisiä vaikutuksia ympäristölle. Mitä ajatuksia ja tunteita nämä kielteiset ympäristövaikutukset herättävät sinussa?

Ostopäätökset voi opetella tekemään tarveharkintaisesti. Aluksi voi päättää viettää esimerkiksi kuukauden niin, ettei osta muuta kuin aivan välttämättömät tarvikkeet. 

Ylen artikkelista voi lukea kokemuksia ostolakosta: https://yle.fi/uutiset/3-10588057


Kompensaatio ja lahjoitukset

Hiilijalanjälkeemme vaikuttavat tekijät ovat usein osittain sellaisia, ettemme itse pysty vaikuttamaan niihin. Esimerkiksi työ saattaa edellyttää matkustamista tai asuinpaikka sijaita julkisen liikenteen ulottumattomissa.

Saatamme myös välillä tehdä valintoja, joista aiheutuu enemmän haittaa ympäristölle kuin toivoisimme. Tällöin voi kompensoida eli korvata aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä tukemalla rahallisesti päästöjen vähentämiseen tähtäävää toimintaa.

30. Kompensoin viime vuoden hiilijalanjälkeni, joka ylittää laskennallisen hiilibudjettini (2000 kg hiilidioksidia per vuosi).

Kompensointiin löytyy useita vaihtoehtoja, kuten Compensate, Ilmastoapu ja Hiilipörssi.

Lentoja, joita ei voi jättää lentämättä, voi kompensoida myös maksamalla esimerkiksi Maan ystävät -ympäristöjärjestön Lentomaksun.

Metsien suojelulla on tärkeä rooli sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa että hiilidioksidipäästöjen sitomisessa. Hehtaari suomalaista metsää voi sitoa yli neljä tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Suojele metsää:
https://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/lahjoita/pala-ikimetsaa
www.ilmastometsa.fi/

31. Lahjoitan rahaa omiin arvoihini sopivalle ympäristöjärjestölle.

Ilmastotekoja voi tehdä myös tukemalla muiden ilmastotoimintaa. Yksi keino siihen on tukea taloudellisesti hankkeita tai järjestöjä, jotka toimivat ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Järjestöt ottavat vastaan kuukausi- ja kertalahjoituksia.


Haasta nyt ystäväsi mukaan!

lightbulb-o

Kiitos, että olet mukana ilmastotoiminnassa.

Haasta myös muut mukaan! Voit haastaa henkilökohtaisesti tai somessa. Ilmastokriisi ratkaistaan yhdessä!

Copyright 2019 – Ilmastorintama - info@ilmastorintama.fi