Mikä on psykologien ilmastorintama?

Palauteluonnoksemme (yli 37 allekirjoitusta):

Jos ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen, se tarkoittaa muutoksia ruokavalioon, liikkumistapoihin, kuluttamiseen, teollisuuteen, ammatteihin ja työpaikkoihin sekä ylipäänsä siihen, millainen elämä on tavoittelemisen arvoista. Jos ilmastonmuutosta ei saada riittävästi pysäytettyä, käynnistyy todennäköisesti katastrofien ketju, jonka kaikkia vaikutuksia kukaan ei pysty vielä ennakoimaan. Eli kävi ilmastonmuutoksen suhteen miten tahansa, nuorten on valmentauduttava nopeasti muuttuvaan maailmaan.

Psykologian opetuksessa ilmastonmuutosta voidaan käsitellä esimerkiksi näissä aiheissa:
- Yksilön asenteet, asennemuutos ja muutosvastarinta
- Kognitiivinen dissonanssi

- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
- Konfliktit yksilön ja hänen lähipiirinsä välillä
- Kriisit
- Ekologinen identiteetti
- Voimavarakeskeisyys
- Ilmastoahdistus VS. toimintaa aktivoiva ilmastohuoli
- Optimismi
- Hyvinvointi

- Empatia

SOSIAALIPSYKOLOGIASSA myös mm.

- Ryhmäpaine ja normit
- Ilmastoviestintä

- Konfliktit yhteiskunnan eri ryhmien välillä
- Kollektiivinen ilmastotoiminta

- Arvot, maailmankuva, ideologia, asenteet

Tällaisia käsitteitä ja sisältöjä olisi tärkeä nähdä opetussuunnitelmassa. [---] Kannatamme sitä, että ympäristöosaaminen huomioidaan konkreettisesti.

Tähän mennessä kriisit on esitelty psykologiassa yksilön henkilökohtaisina, ohimenevinä kriiseinä, mutta ilmastonmuutos on globaali ja pitkäkestoinen kriisi. Käsite ilmastoahdistus ei ole aiemmin ollut psykologian oppikirjoissa käytössä eikä sitä nytkään löydy opetussuunnitelmaluonnoksesta, mutta se koskettaa monia lukiolaisia. Kyselyiden mukaan suurella enemmistöllä nuorista ilmastonmuutos on kaikkein suurin huolenaihe. Lisäisimme ilmastokriisin ja ilmastoahdistuksen / ilmastohuolen opetussuunnitelmaan.

Ensimmäisessä moduulissa (nyk. kurssissa) olisi hyvä olla perusteita ilmastomuutoksen vaikutuksista yksilöön ja yhteisöön psykologian näkökulmasta. Eniten kosketuspintaa ilmastonmuutoksella ja psykologialla on neljännen moduulin aiheissa tunteet ja mielenterveys sekä viidennen moduulin sosiaalipsykologisissa aiheissa, mutta koska ilmastonmuutos koskettaa lähes kaikkea, sen pitäisi jollain tavalla näkyä lähes kaikessa. Hermosolu toki toimii samalla tavoin ilmastosta huolimatta.

Tässä on ehdotuksia, miten ympäristöosaaminen voitaisiin kirjata tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin:

MODUULI 1

Psykologia tieteenä
Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista
- ympäristönäkökulma: perustietoa ympäristökatastrofin yhteydestä yksilön ja yhteisön toimintaan

MODUULI 2

Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana
- Ekologinen identiteetti

MODUULI 4
Tunteiden psykologia
- Tunteet ja ilmastonmuutos

Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen

- kriisit JA ILMASTOKRIISI psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen
- Ilmastonmuutos ja hyvinvointi

MODUULI 5
Kulttuurin, sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan à Otsikko voisi olla nimeltään esimerkiksi SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSTEET ja sen alla ylimääräisenä kohtana ”Ilmastonmuutos, yksilö ja yhteisö”

Nämä ovat varsin suuria ehdotuksia ja oppikirjailijat ja opettajat joutuisivat näiden toteuttamista pähkäilemään, mutta mielestämme tänä maailmanaikana meillä ei ole mahdollista jatkaa kuten ennenkin. Meidän on valmennettava opiskelijoita nopeasti ja radikaalisti muuttuvaan maailmaan. Psykologialla on tässä paljon annettavaa, ja se olisi syytä tuoda selkeämmin esille OPS:issa.

Opiskelijoiden valmentaminen on yhtäältä sitä, että tarjotaan psykologista tietoa esimerkiksi muutosvastarinnasta ja defensseistä, ryhmien välisistä jännitteistä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sekä yksilö-, ryhmä- ja yhteiskunnan tason muutosten motivoinnista. Toisaalta se on huolehtimista nuorten mielenterveydestä kaikkien ilmastomuutoksesta kertovien tietojen, tapahtumien ja tunteiden puristuksessa. Ilmastonmuutoksen osalta psykologian opetuksessa tulisi olla painopiste optimismissa, resilienssissä ja selviytymiskeinoissa, merkityksen tunteen ylläpitämisessä sekä yhteyksissä lähipiiriin ja yhteisöön. Nämä painopisteet nousevat esille APA:n raportissa Mental Health And Our Changing Climate: Impacts, Implications, And Guidance.

https://beta.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kommentoi-lukion-opetussuunnitelman-perusteiden-luonnosta 

Kia Aarnio ja kumppanit

Avoin kirje Suomen hallitusneuvottelijoille, tulevalle hallitukselle, eduskunnalle sekä suomalaisille europarlamentaarikoille koskien lasten ja nuorten psyykkistä terveyttä sekä lasten oikeuksien sopimuksen toteutumista ekologisessa kriisissä. 

Viime syksynä julkaistiin ilmastonmuutoksen tilannetta kuvaava IPCC-raportti ja ruotsalainen nuori Greta Thunberg aloitti #Fridaysforfuture-koululakon, joka levisi kymmeniin maihin, myös Suomeen. Nuorten ilmastolakkoilu on terve ja rakentava reaktio aiheelliseen huoleen omasta tulevaisuudesta. Me allekirjoittaneet suomalaiset psykologit tuemme ilmastolakkoilevia lapsia ja nuoria. Nuoret tietävät, että hiilidioksiditasot nousevat edelleen jatkuvasti, ja että se aiheuttaa vakavan uhan ihmisten elinehdoille maapallolla. Samaan aikaan he näkevät, että hallitukset ja aikuiset maailman vauraissa osissa eivät ole toimineet riittävästi alentaakseen näitä tasoja. 

Psykologeina tahdomme nostaa esiin tunneperäiset haasteet, joita nuoremme – ja myös monet aikuiset – kohtaavat tämän päivän politiikan vuoksi. Psyykkinen pahoinvointi on jo nyt yleistä nuortemme keskuudessa. Ekologinen kriisi, jota päättäjät eivät ole toistaiseksi ratkaisseet, kasvattaa huomattavasti riskiä, että yhä useammat kärsivät jatkossa ahdistuksesta ja masennuksesta. Äärisääolosuhteiden aiheuttamat traumaattiset kokemukset ja eksistentialistisen uhan riski johtavat myös mitä todennäköisimmin lisääntyviin psyykkisiin ongelmiin. Päättäjien passiivisuus uhkaa johtaa lasten ja nuorten toivon menetykseen ja lisääntyviin psyykkisiin ongelmiin. Työssämme pyrimme vähentämään kärsimystä sekä suojaamaan lapsia ja heidän kehitystään. Vaadimme, että myös päättäjät ottavat nämä uhat ja lasten ja nuorten pahoinvoinnin tosissaan, ja pyrkivät kaikin keinoin reagoimaan niihin. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklan 2. kohdan mukaan lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Erityinen suojelu ja huolenpito velvoittavat aikuisia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja myös suojelemaan lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laiminlyönneiltä. Lapsen oikeuksien sopimuksen 6. artiklan mukaan jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään, ja lapselle taataan henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Tällä hetkellä lasten oikeudet eivät toteudu täysimääräisinä, sillä ekokriisi uhkaa lasten ja nuorten psyykkistä terveyttä, heidän kehitystään ja heidän tulevaisuuden elinympäristöään. Lasten oikeudet tulee huomioida suhteessa siihen, miten yhteiskuntamme käyttää maapallomme rajattuja resursseja. Lasten oikeuksien sopimuksessa luvataan, että lapsen hyvinvoinnille välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 12 mukaan lapsella on oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi itseään koskevissa asioissa. Tärkeänä osana lapsen edun määrittelyä ovat lasten omat näkemykset, kokemukset ja mielipiteet. Vaadimme, että tuleva hallitus pitää mielessään nuorten koululakot ja mielenosoitukset ilmaston puolesta, joissa he ovat vaatineet elinympäristönsä turvaamista.  

Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat selkeän suunnitelman siitä, kuinka heidän tulevaisuutensa turvataan. Suomen täytyy pyrkiä aktiivisesti hiilineutraaliuteen. IPCC:n raportin mukaan hiilidioksidin nettopäästöjen tulisi olla 45 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii radikaaleja muutoksia kaikilla tasoilla, niin vertikaalisesti (yksilö, organisaatio, kunta, valtio) kuin horisontaalisestikin (talous, lainsäädäntö, politiikka, näkemys yhteiskunnasta, vapaudesta ja elinehdoistamme). 

Jokainen hallituksen päätös, joka lykkää ilmastokriisin ratkaisua, jättää vastuuta sukupolvelle, joka ei ole ollut mukana luomassa kriisiä. Jokainen päivä, jona emme tee voimakkaita toimenpiteitä ekologisen kriisin ratkaisemiseksi, vaikeuttaa kriisin ratkaisemista tulevaisuudessa. Ilmastokriisi muodostaa valtavan uhan ihmiselämälle ja hyvinvoinnille, ja sitä vastaan tulisi taistella kaikilla tasoilla. 

Siksi käytämme ääntämme tukeaksemme ilmaston puolesta koululakkoilevia ja mieltään osoittavia lapsia ja nuoria sekä ekokriisin johdosta psyykkisesti kärsiviä lapsia ja nuoria. Tilanne vaatii tehokkaita tieteeseen perustuvia poliittisia päätöksiä. Ilmastokriisi tulee asettaa hallitusneuvotteluiden ja hallituksen asialistan kärkeen, ja kaikissa eduskunnan päätöksissä tulee ottaa huomioon ekologinen näkökulma, jotta takaamme kestävän tulevaisuuden kaikille. 

Vetoamme hallitusneuvottelijoihin ja tulevaan hallitukseen sekä eduskuntaan ja europarlamentaarikkoihin, että huolehditte, että Suomi osallistuu ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen globaalisti alle 1,5 asteeseen, jotta lasten ja nuorten huoli tulevaisuudesta voi väistyä ja lasten oikeudet kehitykseen ja turvalliseen elinympäristöön voivat toteutua. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös mielenterveystyötä.     

Suomalaiset psykologit ja psykologian opiskelijat, jotka ovat huolissaan ilmastokriisin vaikutuksesta lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä heidän tulevaisuuteensa.

Kia Aarnio

https://www.facebook.com/EarthStrikeFi/photos/a.493232188143424/501564603976849/?type=3&theater

https://vastuu.fi/?p=1450

Yli 500 allekirjoittajaa

Psykologit ja psykiatrit haastavat aikuiset ilmastotyöhön

Viimeisen vuoden aikaiset laajat ilmastomielenosoitukset osoittavat, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on kyky kääntää huoli tulevaisuudesta rakentavalla tavalla yhteisölliseksi toiminnaksi. Historiassa on tuskin koskaan aiemmin nähty oikeudenmukaisuutta puolustavaa kansanliikettä, jossa lapset olisivat olleet eturintamassa. Lapset ja nuoret ovat kokeneet niin voimakasta huolta tulevaisuudesta, että ilmastolakkoon osallistuminen on tuntunut koulunkäyntiä tärkeämmältä. Yhdessä toimiminen antaa parhaimmillaan voimaa sietää tätä huolta. Kuten ilmastotoiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret ovat toistuvasti viestineet, ilmastokriisin ratkaisemista ei kuitenkaan saa jättää lasten ja nuorten vastuulle.

Tiedetään, että kehityksen kannalta on haitallista joutua lapsuudessa kantamaan liiallista vastuuta asioista, jotka eivät kuulu lasten kannettaviksi. Lasten ja nuorten pelko tulevaisuudesta on ilmastotieteen pohjalta perusteltu. Tosiasioita koskevasta pelosta ja sisäisesti koetusta vastuusta ei pääse irti siten, että kehotetaan lopettamaan huolehtiminen ja asian puolesta toimiminen. Jos aiheellista huolta yrittää torjua tai huolestuneen kokemus mitätöidään, psyykkinen pahoinvointi saattaa vain muuttaa muotoaan. Sen sijaan pelkoa helpotetaan vapauttamalla lapset vastuunkantajan roolista eli ottamalla asia aikuisten hoidettavaksi.

Aikuisten enemmistön passiivisuus ilmastoasioissa saa osan lapsista kokemaan, että aikuiset eivät puolusta lasten tulevaisuutta riittävästi. Tämä voi lisätä lasten turvattomuutta. Syitä aikuisten passiivisuudelle on useita. Ihmismielen on vaikea ottaa vastaan tieteen viestiä ilmastonmuutoksesta ja sen luomista uhkista. Aihe herättää useimmilla vaikeita tunteita. Osa ihmisistä turvautuu ajatusmalleihin, jotka mahdollistavat psyykkisen etäisyyden säilyttämisen ilmastokriisiin. Nämä esteet on ylitettävä, jotta lasten hätähuutoon voidaan vastata.

llmastokriisin ratkaisuihin tarvitaan kiireellisesti suuri joukko aikuisia, jotka vaativat tietoon perustuvia, riittävän suuria ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia poliittisia toimia.

Me allekirjoittaneet psykologit ja psykiatrit vetoamme kaikkiin aikuisiin, että ryhdymme yhdessä ajamaan tehokkaita ilmastotoimia. Vain laaja tuki ilmastotoimille voi turvata lasten tulevaisuuden ja oikeuden keskittyä omaan lapsuuteensa.

Sanna Hyyhö, Soile Laukkanen ja Kia Aarnio