Liikkuminen, terveys ja ilmasto
Ihmisten päivittäiseen elämään liittyvä arkiliikunta ja työnaikainen fyysinen kuormitus on vähentynyt yhteiskunnan vaurastumisen ja työelämän muuttumisen myötä. Samaan aikaan yksityisautolla paikasta toiseen liikkuminen on lisääntynyt.
Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on kuitenkin todettu ehkäisevän elämäntapasairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta sekä rinta- ja paksusuolisyöpää,. Säännöllisellä liikkumisella on myös positiivisia vaikutuksia mielenterveydelle, se voi viivästää dementiaan sairastumista ja auttaa terveellisen painon ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Liikenteen päästöt ovat merkittävä osa Suomen hiilijalanjälkeä ja pienhiukkaset lisäävät huomattavasti liikenteen terveyshaittoja. Kävelyn ja pyöräilyn kielteiset terveysvaikutukset, kuten tapaturmariski ja pienhiukkasille altistuminen, ovat tutkimusten mukaan huomattavasti terveyshyötyjä vähäisemmät.
Yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa ihmisten liikkumistapoihin ja samalla terveyden kohenemiseen. Suurimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja perushoitoon kuuluu liikunnan lisääminen, ja sitä on tärkeää tukea ilmastonmuutosta hillitsevillä tavoilla, eli erityisesti hyötyliikuntaa lisäämällä. Turvalliset jalankulku- ja kevyen liikenteen väylät sekä työmatkapyöräilyyn, -kävelyyn ja -juoksuun kannustaminen parantavat yksittäisten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja vähentävät samalla hiilijalanjälkeä.
Myös lasten kulkemista kouluun ja harrastuksiin jalkaisin tai pyörällä on syytä tukea, jolloin samalla lisätään lasten fyysistä aktiivisuutta ja vähennetään turhaa autoilua.
Lähteitä:
- Ilmastoystävällisen ruoan ja arkiliikkumisen terveyshyödyt (Lääkärilehti 1-2/2020, 10.1.2020)
- WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour