Insinöörit ilmaston puolesta -blogisarjassa insinöörit ja insinöörihenkiset ilmastovaikuttajat eri toimialoilta kertovat näkemyksiään siitä, miksi he kokevat tärkeäksi olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämä on blogisarjan kuudes osa.
Kerro omin sanoin kuka olet? Miksi koet että juuri sinun on tärkeä vaikuttaa?
Olen Atte Harjanne, 37-vuotias vihreä kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä, ja koulutukseltani diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta. Minun on tärkeä vaikuttaa jo ihan siksikin, että juuri sitä minut on vaaleilla valittu tekemään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa pullonkaula ei ole tiedon tai teknologian puute, vaan poliittinen tahto ja kyky. Suurin vastuu ratkaisuista on meillä poliitikoilla.
Miten olet päätynyt aktiiviseen keskusteluun ilmastokysymysten äärelle?
Ennen eduskuntaa työskentelin tutkijana ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten parissa, ja jonkin verran myös energiapolitiikan ääressä. Olin aktiivinen keskustelija jo tuolloin, ja nyt on sitten vielä isompi megafoni kädessä kansanedustajana.
Ilmastonmuutoksen vakavuuteen havahduin pikkuhiljaa tiedon karttuessa ensin opinnoissa ja sitten töissä tutkijana. Ympäristökysymykset ovat kyllä kiinnostaneet niin kauan kuin muistan. Opintojen kandivaiheessa löysin itselleni sivuaineen kestävästä kehityksestä, ja sen jatkoksi päädyin kasaamaan aika laajat sivuaineopinnot ympäristötieteistä Aallosta ja Islannin yliopistosta. Konsulttina tutustuin yritysten vastuullisuustyöhön ja tutkijana sitten pääsin perehtymään ilmastonmuutokseen ihan kokopäivätyönä.
Miten osallistut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen? Miksi olet valinnut yhteiskunnallisen keskustelun välineiksi ja kanaviksi juuri ne mitä olet valinnut?
Työhön kuuluvien salipuheenvuorojen ja vastaavien ohella olen suht ahkera Twitterissä ja Facebookissa, ja kirjoitan myös blogia. Lisäksi aina silloin tällöin innostun kirjoittamaan mielipidekirjoituksia perinteiseen mediaan sekä Suomessa että ulkomailla. Nämä kanavat auttavat tavoittamaan paljon ja erilaisia ihmisiä ja mahdollistavat toisaalta nopean kommentoinnin ja toisaalta pidemmät, punnitummat puheenvuorot. Molempia tarvitaan, mutta alustasta riippumatta arvostan rakentavaa keskustelua, taidokasta tiedon muotoilua ja faktapohjaista argumentointia, ja sellaista koitan itsekin harrastaa.
Jos puoluepolitiikka yhtään houkuttaa, niin hyvä tapa kokeilla sitä on oman kokemukseni mukaan jonkun fiksulta vaikuttavan ehdokkaan vaalikampanjaan osallistuminen. Vaalikamppikset ovat tiiviitä, rajattuja projekteja, jossa saa hyvän näkymän puolueen kautta vaikuttamiseen ilman että vielä tarvitsee itse tunnustaa pysyvämmin väriä.
Mitä ilmastokriisin ratkaisemiseen liittyvää teemaa olisi mielestäsi syytä pitää esillä julkisessa keskustelussa juuri nyt?
Yleisesti tärkeää on minusta ymmärtää mittakaava ja kiire. Tätä kriisiä ei ratkaista valistuneilla arjen valinnoilla tai yksittäisillä tekniikan ihmeillä, vaan nyt pitäisi saada globaali talous mobilisoitua kestävään siirtymään, jossa koko energiatalous putsataan fossiilienergiasta ja maan ja luonnonvarojen käyttö asetetaan ekologisesti ja päästömielessä kestäviin raameihin. Tässä ollaan oikeastaan jo myöhässä, eikä täysin hallittu siirtymä enää ehkä onnistu, mutta mitä aiemmin tähän tartutaan tosissaan, sen parempi.
Olen itse pitänyt yksittäisenä asiana aika paljon ääntä ydinvoiman puolesta. Se ei ole mikään hopealuoti, mutta pelkään että puhdas energia muodostuu pullonkaulaksi vähähiilisessä siirtymässä, ja politiikka erityisesti EU-tasolla on edelleen perusteettoman vinoutunutta ydinvoimaa vastaan. Uskon, että sitä tarvitaan vielä paljon lisää kestävien uusiutuvien rinnalla.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää insinööreille, joilla on pieni kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mutta ei oikein tiedä miten tarttuisi aiheeseen?
Tervetuloa, teitä tarvitaan! Ihmisten supervoima on organisoituminen, joten oman porukan löytäminen auttaa pidemmälle. Tieteen ja teknologian vihreät ja Suomen ekomodernistit ovat olleet itselleni ne tärkeimmät, mutta Suomessa – ja maailmalla – on monenlaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä, joista voi löytää tuekseen muita.
Jos puoluepolitiikka yhtään houkuttaa, niin hyvä tapa kokeilla sitä on oman kokemukseni mukaan jonkun fiksulta vaikuttavan ehdokkaan vaalikampanjaan osallistuminen. Vaalikamppikset ovat tiiviitä, rajattuja projekteja, jossa saa hyvän näkymän puolueen kautta vaikuttamiseen ilman että vielä tarvitsee itse tunnustaa pysyvämmin väriä.
Minkä luku-, katselu- tai kuuntelusuosituksen haluaisit antaa muille ilmastoasioista huolestuneille insinööreille?
Kehun Aki Suokon ja Rauli Partasen Energian aika -kirjaa aina kun mahdollista, se on erinomaisen kattava ja tiivis kuvaus siitä, missä suossa ja miksi nyt ollaan, ja mitä sen ratkaisu vaatii. Insinöörismieliselle lukujen, käppyröiden ja taulukkojen ystäville IPCC:n raporttien päättäjätiivistelmät ovat erinomainen yleislähde ajantasaisimpaan tutkimustietoon, vaikka kuivaa ja teknistä tavaraa ovatkin. Populaarimpaa kamaa on tarjolla sitten esimerkiksi Nature-lehden podcastissa.
Tekniikan osaajille luonnon monimuotoisuuden merkitys ja luontokadon tiivis yhteys ilmastonmuutokseen voi olla vieraampaa maaperää. Esimerkiksi Juha Kauppisen Monimuotoisuus on tosi hyvä kirja aiheesta.