Ilmastolääkäreiden kuntavaaliteemat
Kunnissa tehdään paljon ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä. Me ilmastolääkärit olemme koonneet neljä tavoitetta, joiden avulla parannetaan sekä ihmisten terveyttä että ilmaston ja ympäristön tilaa.
1. Ympäristövaikutusten huomioiminen kaikessa päätöksenteossa
Kestävät hankinnat, energiantuotanto, ekologisesti viisas rakentaminen, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu sekä palveluiden järjestäminen turhaa autoilua karsivaksi ovat kuntapäättäjien vallassa. Läpinäkyvä ja osallistava päätöksenteko tuottaa hyvinvointia kuntalaisille. Kuntalaisilla on oltava osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kaikissa heidän elinympäristöönsä vaikuttavissa kysymyksissä. Tämä kaikki vaikuttaa kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
2. Lähiluonto suojelee terveyttä
Luonnonympäristöissä oleskelu tutkitusti laskee verenpainetta, tasapainottaa stressihormoni kortisolin eritystä, sekä parantaa ihon ja suoliston mikrobistoa. Se ehkäisee allergioita, atopiaa ja astmaa, autoimmuunisairauksia, sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinongelmia ja parantaa mielenterveyttä. Mitä luonnontilaisempi ympäristö ja mitä lähempänä asukkaita, sitä vahvemmat ovat positiiviset terveysvaikutukset. Suojeltu lähimetsä lisää parhaimmillaan ihmisten turvallisuuden tunnetta, luottamusta tulevaan sekä työ- ja toimintakykyä.
Mitä laajemmat luonnontilaisten ympäristöjen verkostot, sitä paremmin luonnon uhattu monimuotoisuus saadaan elpymään. Meillä on kaikki syyt suojella oma lähiluontomme, myös tulevaisuuden vuoksi. Kaksinkertaistetaan kuntien suojellut alueet! Muutetaan nurmikoita niityiksi ja kedoiksi, istutetaan joutomaille puita, suojellaan kosteikoita ja varataan luonnontilaisia rantoja kaikkien käyttöön.
3. Ympäristö terveysliikunnan edistäjänä
Tällä hetkellä suuri osa lyhyistäkin matkoista tehdään autolla: vain noin kolmannes lyhyistä, 2-3 km matkoista tehdään pyöräillen tai kävellen. Samaan aikaan istumatyö on lisääntynyt. Arkiliikunta on luonteeltaan säännöllistä ja vaikuttaa suotuisasti mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, muistisairauksiin ja kakkostyypin diabetekseen.
Kaavoituksella, väylien kunnossapidolla ja sujuvalla joukkoliikenteellä helpotetaan kuntalaisten siirtymistä liikkumaan lihasvoimalla. Samalla terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrä vähenee ja ilmanlaatu paranee liikennemäärien vähentyessä. Kunta on iso työnantaja, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oman henkilöstön työmatkaliikkumiseen, esimerkiksi tarjoamalla työsuhdepyöriä, hyvät sosiaalitilat, pyöräpysäköintiä ja työsuhdematkalipun.
4. Ilmastoystävällinen ruoka edistää terveyttä
Kunnan terveyden edistämistyöllä ja joukkoruokailulla on suuri vaikutus kuntalaisten ravitsemukseen ja terveyteen. Kunnassa tulee myös vähentää ruokahävikkiä sekä lisätä tietoisuutta ilmastoystävällisistä ruokavalinnoista osana terveyden edistämistyötä. Epäterveellinen ruoka ja ylipaino ovat kansantautien, kuten syövän, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Kasvispainotteinen ruokavalio edistää tutkitusti terveyttä. Prosessoidun lihan, ja todennäköisesti kaiken punaisen lihan, runsas käyttö lisää riskiä sairastua suolistosyöpiin.
Julkisissa ruokapalveluissa terveyttä voidaan edistää ja ruoan ilmastovaikutuksia vähentää samoilla elintarvikevalinnoilla: välttämällä lihajalosteita, punaista lihaa, rasvaisia maitotaloustuotteita ja lisättyä sokeria sekä tarjoamalla kalaa, runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten täysjyväviljaa, palkokasveja, vihanneksia ja marjoja. Suositaan kotimaista luonnonkalaa ja suomalaista lähiruokaa.
Ilmastolääkäreiden työryhmä/ yhteyshenkilö Mira Mäkelä