Ilmastonmuutos on terveyskysymys

Ympäristöongelmat ovat terveyskysymyksiä. Tässä kirjoitan ilmastonmuutoksesta, koska se terveyskysymyksenä on keskustelussa uusi. Biodiversiteetin (lajikirjon) väheneminen on toinen vastikään tiedostettu terveysuhka. Vakiintuneita alueita terveydenhuollon ympäristökysymyksissä ovat olleet ympäristöhygienia, saastuminen ja makean veden puute. Ne ovat edelleen ja enenevästi terveysongelmia.

Kaikkien näiden ongelmien takana on luonnonvarojen ylikäyttö ja materiaalien kiertokulun sotkeminen ja ekologisen tasapainon häirintä. Eri ympäristökatastrofit kietoutuvat yhteen ja ehkäisytoimet liittyvät toisiinsa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin ilmaston ja sääolosuhteiden muutosten ja sosiaalisen ja biofyysisen ympäristön muutosten kautta. Ilmastonmuutosta torjutaan erilaisilla toimilla ja toimien
terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ei voi erottaa ilmaston ja sään muutosten vaikutuksista. Rainer Sauerbaum (Heidelbergin yliopisto) on luokitellut ilmastonmuutoksen ja terveyden väliset välittömät yhteydet Kuvan 1 tavalla. Niiden lisäksi tulevat epäsuorat vaikutukset (heijastevaikutukset). Käsittelen alla joitain näistä vaikutuksista.

Terveys motivoi ilmastonmuutoksen estoon

Ihmiset ovat kiinnostuneita säilyttämään oman ja läheistensä terveyden. Toiminnan sytyttämiseksi ja muiden tekeminen toimenpiteiden hyväksymiseksi terveysvaikutukset voivat olla tärkeämpiä kuin abstraktimpi puhe luonnon ja ihmiskunnan tuhosta. Varsinkin, jos tuho ei suoraan (vielä) näy omassa ympäristössä ja kyseenalaistavaa ja vähättelevää vastainformaatiota on jaossa. Esimerkiksi tieto fossiilisten polttoaineiden suorista negatiivisista terveysvaikutuksista lisännee tukea niiden käytön lopettamiseen.

Terveydenhuolto on suuri kasvihuonekaasujen lähde

Olen nähnyt rikkaista maista arvioita, että terveydenhuollon kasvihuonepäästöt ovat 4.6-9.8 % maan kokonaispäästöistä. Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa on aloitettu toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Terveydenhuollon kaikkia päästöjä on tosin vaikea arvioida. Laitosten suorat energiapäästöt ovat arvioitavissa, mutta terveydenhuollon tilojen ulkopuolella syntyvien päästöjen suuruus on vaikeammin arvioitavissa. Mitä syntyy liikkumisessa palvelupisteisiin, laitoshuollossa (ml. ruoka ja pesulat), lääkkeiden ja laitteiden ja muiden tarvikkeiden valmistuksessa ja hävityksessä.

Ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset

Keskilämpötilan nousu (kuumuus) on lisätaakka sairaille ja ruumiillista työtä tekeville. Lämpötilalla on yhteisvaikutuksia ilman saasteiden (esim. pienhiukkaset, rikkidioksidi, otsoni) kanssa ja ne lisäävät hengityselinten sairauksia, sydän- ja verisuonisairauksia ja erilaisten allergeenien lisääntymisen myötä allergioiden ja astman lisääntymistä. Kuumuus lisää kuivuutta ja metsäpaloja ja niiden negatiivisia terveysvaikutuksia. Kulkuväylien pintojen muutokset talvella tullevat lisäämään sairauksia ja kuolemia, sekä kaatumisiin liittyviä murtumia että liikenneonnettomuuksia. Lisääntyvä sateisuus lisännee sisäilmaongelmia. Sateisuus ja pimeys syksyllä ja talvella lisännevät mielenterveysongelmia. Samoin huoli tulevaisuudesta ilmaston muutoksen vuoksi (ilmastoahdistus).

Lämpötila vaikuttaa tarttuvien tautien ja niitä levittävien eläinten levinneisyyteen. Suomessa kiinnostuksen kohteena ovat olleet punkkien levittämät virus- ja bakteeritaudit ja jyrsijöiden ja muiden pieneläinten levittämät taudit (hantavirus-taudit, tularemia). “Trooppisten“ tautien, esimerkiksi malarian, Dengue-kuumeen, West Nile –kuumeen tai Chikungunya leviämistä Suomeen ei pidetä vielä ajankohtaisena.

Ennusteiden mukaan Suomessa ei ole oletettavissa äärimmäisten sääilmiöiden (myrskyt, rankkasateet, suuri kuumuus) suurta lisäystä. Mutta kaupunkien lämpösaarekkeet kesällä ja rankkasateiden aiheuttamat tulvat terveysseuraamuksineen lisääntynevät.

Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyötyvät ilmaston muutoksen torjunnasta

Useat ilmaston lämpenemisen ehkäisykeinot edistävät terveyttä. Fossiilienergiasta luopumisella on merkittäviä välittömiä hyviä vaikutuksia hengitysterveyteen ja sydän ja verisuonitautien vähenemiseen. Eläintuotannon korvaaminen kasvien viljelyllä vähentää suoraan kasvihuonepäästöjä, vähentää tarvetta raivata uutta peltoalaa, lisää ruoan saatavuutta ja tuottaa terveellisempää ruokaa. Verrattuna lihavoittoiseen ruokaan kasvisruoalla on monia suoria terveyshyötyjä. Ilmastoystävällinen viljely voi tuottaa terveellisempiä tuotteita. Auton käytön korvaaminen kävelyllä ja pyöräilyllä lisää liikuntaa. Uusilla rakennustekniikoilla voidaan vähentää ilmastokuormitusta ja mahdollisesti sisäilmaongelmia. Metsien käytön laajentaminen puutuotannosta (hakkuista) virkistyskäyttöön ja luonnontuotteiden keräilyyn kohentaa monen terveyttä. Toiminta ilmaston muutoksen ehkäisemiseksi voi vähentää pessimismiä ja ilmastoahdistusta. Ylikulutuksesta ja tarpeettomista tavaroista luopuminen voi tuoda elämälle mielekkäämpiä merkityksiä.

Fossiilisesta energiasta luopumisella ja muilla ilmastotoimilla voi olla myös huonoja terveysvaikutuksia. Esimerkiksi puun poltto voi lisätä pienhiukkasia ilmassa, rakennusten eristäminen voi lisätä sisäilmaongelmia, kertakäyttötuotteiden vähentäminen voi lisätä infektioita, kaivostoiminta sähköistämisen lisäämiseksi voi pilata juomavesiä ja kaloja. Ydinvoimalla (jos siihen päädytään) on omat terveysriskinsä. Nämä eivät kuitenkaan ole välttämättömiä seuraamuksia, vaan huomioitava ilmastotoimien tekotavoissa. Oleellista kaikessa toiminnassa on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja tavaroiden valmistusta ja kuljetusta.

Heijastevaikutuksista

Heijastevaikutusten laatua ja suuruutta on vaikea ennustaa, koska ne riippuvat yhteiskuntien ja kansalaisten reaktiosta ympäristöongelmiin ja niiden hillitään (Kuvat 2 ja 3). (Tämä on tullut hyvin esiin COVID–19-taudin kohdalla, missä suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia on tullut erilaisista ehkäisy- ja rajoitustoimista, riippumatta itse taudista.) Heijastevaikutukset syntyvät etenkin Suomen ulkopuolella tapahtuvista asioista. Seuraavassa annan joitain esimerkkejä mahdollisista kehityskuluista, joilla voi olla heijastevaikutuksia terveyteen ja terveydenhuoltoon Suomessa.

Ilmastonmuutos muokkaa ekosysteemejä. Äärimmäiset sääilmiöt lisäävät kuivuutta ja tulvia maapallon joillain alueilla. Ne lisäävät viljelykelvottoman maa-alueen määrää ja puhtaan veden saannin ongelmia, vaikuttavat ruoan tuotantoon, kansainväliseen kauppaan ja muuttoliikkeeseen. Äärimmäiset sääilmiöt tulevat koskemaan maapallon eri alueita erilailla ja paine pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen lisääntyvät. Suuretkin väestön liikkumiset ovat mahdollisia. Suomessa nämä ongelmat voivat näkyä ruoan tuonnissa ja viennissä ja yleisemminkin kaupassa sekä lisääntyneenä siirtolaisuutena.

Samanlaisia heijastevaikutuksia on odotettavissa mannerjäiden sulamisesta. Eteläisten ja pohjoisten alueiden mannerjään sulaminen nostaa merenpintaa ja alavilla alueilla johtaa viljely- ja asuinalueiden menetykseen, infrastruktuurin vahingoittumiseen, vesien saastumiseen ja mahdollisesti kalastuksen ongelmiin. Vuoristojäätiköiden sulaminen huonontaa vesitilannetta jokien valuma-alueella ja vaikeuttaa maanviljelyä.

Muutokset biofyysisessä ympäristössä lisäävät kilpailua fyysisistä resursseista, etenkin maasta ja vedestä. Sen seurauksena konfliktit, mukaan lukien sodat, voivat lisääntyä. Ne puolestaan lisäävät ympäristöongelmia ja pakolaisuutta. Kaukanakin tapahtuvilla konflikteilla voi olla heijastevaikutuksia Suomeen ja Suomen kansainväliseen toimintaan. Yhteiskunnallinen vakaus, yhteenkuuluvaisuus ja työn mielekkyys ovat tärkeitä ihmisten perusturvallisuudelle ja mielenterveydelle. Nopeat muutokset yhteiskunnassa ja ennakoimattomuus voivat lisätä turvattomuutta ja konflikteja Suomessakin.

Biofyysisen ympäristön muutokset ja niiden torjuntatoimet eri puolilla maapalloa muuttanevat Suomen elinkeinoja. Nykyisin suuri osa Suomen yritystoiminnasta tähtää ulkomaan vientiin ja kulutustuotteita tuodaan ulkomailta. Kysyntä ulkomailla voi muuttua ja raaka-aineiden sekä tuotteiden saanti vaikeutua, kauppa vähentyä ja hinnat nousta. On mahdollista, että maailmanlaajuinen työnjako muuttuu ja palataan paikallisempaan talouteen.

Terveydenhuolto hoitaa ilmastonmuutoksen seuraamuksia

Terveydenhuoltoon vaikuttaa tarve (ihmisten terveys ja sairaudet) ja mitä mahdollisuuksia terveydenhuollolla on toimia (ammattilaisten taito ja määrä, yhteiskunnan tilanne ja resurssit, mukaan lukien fyysinen infrastruktuuri). Sosiaali- ja terveyssektori joutuu osaltaan korjaamaan ympäristöongelmien seuraamuksia. Ongelmat ja niiden torjunta näkyvät terveydessä ja palveluiden tarpeessa. Jo nyt terveydenhuollon laitokset ja käytänteet joutuvat vastaamaan joihinkin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin, esimerkiksi kuumuuteen hoitolaitoksissa. Jos lämpeneminen Suomessa pysyy kohtuudessa (eli estotoimet onnistuvat maailmanlaajuisesti), terveydenhuolto pystynee hoitamaan välittömät terveysvaikutukset ongelmitta. Mutta jos lämpeneminen menee yli kohtuuden ja/tai tilanne muualla maailmassa muuttuu oleellisesti, Suomenkin terveydenhuolto joutunee uuteen tilanteeseen.

Suuremmat muutospaineet terveydenhuollolle tulevat mahdollisista heijastevaikutuksista. Väestön koostumus ja määrä Suomessa voi muuttua. Sairauksien kirjo ja levinneisyys muuttunevat ja sitä myötä palveluiden painotukset. Ympäristöterveyden merkitys kasvanee. Jos taloudelliset resurssit vähentyvät, tulonjaon perusteet voivat muuttua ja yhteisvastuullisuus ja tasa-arvo-tavoitteet vähentyä. Terveydenhuolto joutuu kilpailemaan muiden tarpeiden kanssa.

Elinkeinoelämän muutoksilla on vaikutuksia ihmisten työhön, työllisyyteen ja asuinpaikkaan. Talous ja elinkeinoelämä vaikuttavat, missä ihmiset asuvat. Asuinpaikka vaikuttaa terveydenhuollon saavutettavuuteen, sairaaloiden ja terveyskeskusten (tai vastaavien) sijoitukseen ja palveluiden keskittämiseen. Paitsi rakennusten sijoitukseen, myös itse rakennuksiin on odotettavissa muutoksia. Ammattilaisten koulutuksen määrää ja sisältöä mietittäneen, samoin tutkimuksen, tilastoinnin ja seurannan tarpeita.

Erityiskysymys on lääketieteellisen teknologian (esim. lääkkeet, rokotteet, laitteet) saatavuus. Tällä hetkellä näiden tuotteiden valmistus on keskittynyttä ja pääasiassa Suomen ulkopuolella tapahtuvaa. Lääkkeiden ja muun teknologian saatavuus voi vaikeutua kansainvälisen kaupan muutosten myötä. Paikallisempi tuotanto voi tulla ajankohtaiseksi. Myös muun terveydenhuollossa käytettyjen materiaalien (esimerkiksi kertakäyttövälineiden) käyttö muuttunee. Materiaalien käyttö, energiahuolto, jätteiden käsittely, ruokahuolto, siivous ja muut toiminnat mietittäneen uudelleen luonnonvarojen ja energian säästämiseksi.

Terveydenhuollon infrastruktuuri on riippuvainen yhteiskunnan yleisistä infrastruktuurista ja varautumistoimista: ravintotuotanto ja vesihuolto, jätehuolto, liikkumisväylät ja kuljetusvälineet, sähkö ja muu energia, internet ja muu digitaalinen infrastruktuuri. Terveydenhuolto on herkkä monen infrastruktuurin osan ongelmille. Nykymuotoinen terveydenhuolto edellyttää sähkön, internetin ja muun sähköisen tiedonvälityksen kulkuvälineiden ja -väylien sekä vesi- ja jätehuollon ongelmatonta toimintaa.