Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys on ollut nyt kaikkien huulilla jo pidemmän aikaa. Yritykset ovat aktiivisia mainostamaan omia ympäristötekojaan, joista osaa voitaisiin kuvailla enemmän viherpesuksi kuin selkeäksi toiminnan parantamiseksi. Samaan aikaa monet miettivät, mitä itse voisi tehdä meitä kohtaavan haasteen edessä. Tämä on ollut yksi syistä aktivoitua insinöörien ilmastorintamassa sekä valita yhdeksi teemaksi omalla työpaikalla vaikuttaminen.
Tartuimmekin toimeen hyvin insinöörimäisesti ja lähdimme työstämään manuaalia työpaikalla vaikuttamisesta. Tämän pohjalta voisi katsoa ohjeita, miten toimia ja edistää asiaa prosessimaisesti! Niin ihanaa kuin asiassa olisikin edetä näin prosessiorientoituvasti, edessä oleva haaste ei ole helppo.
Saimme kuitenkin porukalla mietittyä monia teemoja, jotka olivat pohdituttaneet meitä. Näimme, että ensisijaisen tärkeää olisi pystyä muodostamaan tilannekuva oman alan ja yrityksen tilanteesta suhteessa ympäristöön. Tilannekuvan muodostamisessa on tärkeää ottaa huomioon koko arvoketju aina yrityksen hankinnoista yrityksen lopputuotteen käyttöön asti.
Helposti ymmärrettävänä esimerkkinä toimii autoteollisuus. Ilmastovaikutukset lähtevät raaka-aineiden louhinnasta materiaalien valmistukseen (upstream). Auton valmistuksen jälkeen se siirtyy käyttöön (downstream). Itse auton kokoonpanolla (organisaatio) on tässä ketjussa pienin ilmastokuorma. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on kriittistä tilannekuvaa muodostaessa. Alla oleva kuva havainnollistaa ajattelua:
Yrityksen scope 1, 2 ja 3 -päästöt, mukailtu [1]
Tämän työkalun hyödyntäminen vaatii kuitenkin hieman paneutumista asiasta kiinnostuneelta. Voisi siis olla tarpeen kehittää vielä helpompia työkaluja oman pohdinnan käynnistämiseen.
Toinen kokonaisuus, jota lähdimme pohtimaan, olisi itse vaikuttamistyön tekeminen. Ajatuksena on hahmottaa missä, keihin ja keiden kanssa kannattaa vaikuttaa. Idea on myös tunnistaa tilanteet, joissa ympäristöasioita voi nostaa esiin ja antaa työkaluja vaikuttamiseen. Mikäli asiaa ei ole työpaikalla jäsennelty selkeästi, vaatii se pysähtymistä seuraavien kysymyksien pariin:
- Keillä on vaikutusvaltaa (hankinnat, strategia, johtoryhmä)?
- Mitkä ovat heidän näkökulmansa ilmasto- ja kestävyysteemoihin?
- Kuulunko itse vaikutusvaltaisten joukkoon? Onko minulla esimerkiksi budjettivaltaa?
- Ketkä ovat työpaikkasi ”liittolaiset”?
- Missä keskusteluita kannattaa käydä?
- Esim. kahvipöytäkeskustelut, yritykset sisäiset keskustelukanavat (Yammer, Teams, jne.), tiimien kehityspäivät, kehityskeskustelut, yleiset strategiaan ja yrityksen kehitykseen liittyvät työpajat jne.
Tunnistimme myös yhdeksi isoksi haasteeksi keskusteluiden käymisen ilmastoteemoista, johtuen esimerkiksi pelosta joutua piikittelyn tai hyökkäyksen kohteeksi. Tai sen, että itsellä ei ole tarpeeksi faktapohjaista tietoa esittää väitteiden tueksi. Informaation keräämisen tueksi rakensimme ympäristökanvaksen [2], jota voi hyödyntää informaation keräämisessä. Tavoitteena on saada kerättyä informaatiota näiden kautta, jonka pohjalta voidaan rakentaa alakohtaisia informaatiopankkeja.
Loppukaneettina todettakoon, että tietyissä tapauksissa on myös rehellisesti tunnustettava, että tietyissä tapauksissa paras tapa vaikuttaa on vaihtaa työpaikkaa. Yritys tai organisaatio saattaa olla merkittävä osa ongelmaa, eikä tulevaisuuden ratkaisua. Insinöörien ilmastorintamassa jatkamme työtä ilmasto- ja kestävyysteemojen tuomista lähestyttäväksi kaikille. Työ on vasta alussa, joten mikäli kiinnostuit, älä epäröi olla yhteydessä meihin ja lähteä mukaan miettimään miten sinä voisit edistää alasi tai organisaatiosi kehittymistä parempaan suuntaan.
[1] http://www.ghgprotocol.org/
[2] Ympäristökanvas