28/04/2021

0 Kommenttia

Työpaikalla vaikuttamisen käsikirja: Onkos teidän firmassa ilmastoasiat kunnossa?

Aiemmissa teksteissä olemme käsitelleet muutaman tekstin verran työpaikan ilmastovaikutusten tilannekuvan hahmottamista. Viime tekstissä puolestaan käsittelimme päästöjen vähentämisen hierarkiaa eli konkreettisemmin miten päästövähennystoimia tulisi edistää. Tällä kertaa aiheenamme on vaikuttamisstrategiat työpaikan ilmastotoimien edistämiseksi. Siis asiaan!

Onkos teillä ilmastoasiat kunnossa?

Viime kirjoituksissa selvensimme käytännön toimia, joilla ilmastoystävällisyyttä kannattaa lähteä työpaikalla edistämään. Erittäin tiiviisti kerrattuna ne ovat:

  • Valitse mitä ympäristövaikutuksia aiot mitata ja tiedosta mitä jätät mittaamatta
  • Hanki tarvittava data ympäristövaikutuksista esimerkiksi hiilijalanjäljen laskennalla
  • Vältä niiden haitallisten ympäristövaikutusten aiheuttaminen mitä suinkin voit
  • Vähennä niiden haitallisten ympäristövaikutusten mittakaavaa joita et voi täysin välttää
  • Kun kaikki kivet on käännetty, voit hyvittää jäljelle jääneet ympäristövaikutukset kompensaatiolla (esimerkiksi hiilikompensaatio tai luontokompensaatio)

Nyt kun ymmärrys tarvittavista toimista on kerrytetty, on aika laittaa kädet saveen ja lähteä toteuttamaan. Harvan työntekijän omat natsat kuitenkaan riittävät näihin strategisiin ja resurssi-intensiivisiin päätöksiin. Täytyy siis saada ympärilleen liittolaisia, joiden kanssa asiaa edistää. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme, missä valta organisaation eri ilmastotoimista lymyää, eli keneen kannattaa yrittää vaikuttaa, jos haluaa organisaatiota johdettavan ilmastoystävällisemmäksi. Toisaalta johdon vakuuttamiseksi voi olla tärkeää saada organisaatiossa itseäsi laajempaa ruohonjuuritason liikehdintää ilmastotoimien ympärille, joten käsittelemme myös alhaalta ylös vaikuttamisen näkökulmaa.

Yrityksen johdolla on narut käsissään – vaikuttaminen ylhäältä alas

Mikäli et ole itse osa organisaation operatiivista johtoa, kannattaa vaikuttamispaukut käyttää johdon vakuuttamiseksi ilmastotoimien edistämisen tärkeydestä. Parhaiten pääset eteenpäin niiden johtajien kanssa, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi kiinnostuneita, mutta kenenkään kanssa käydyt keskustelut eivät takuulla mene hukkaan. Vaikka jo uskovaisten kanssa pääset varmimmin ja nopeimmin eteenpäin, myös vanhoilla päivillä voi toki vielä herätä sekä tilanteen vakavuuteen että sen tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin omalle yritykselle.

Millaisia lähestymiskulmia johdolle sitten kannattaa esittää? Käyn tässä lyhyesti läpi Microsoftin ilmastotoimien pelikirjan mainiota CXO-osiota, joka siis kattaa toimitusjohtajan (CEO), talousjohtajan (CFO), liiketoimintajohtajan (CCO), operatiivisen johtajan (COO), henkilöstöjohtajan (CHRO) sekä teknologiajohtajan (CTO). Näillä johtajilla on erilaiset mahdollisuudet ja roolit yrityksen transformaatiossa kohti ilmastoystävällisempää toimintaa tai jopa osaksi globaalia ilmastoratkaisua. Kullekin johtajalle kannattaa painottaa juuri niitä ilmastotoimia, jotka ovat kyseisen johtajan vaikutusvallan piirissä. Oman vaikutusvaltansa piirissä olevat asiat ovat todennäköisesti myös johtajan omia mielenkiinnonkohteita ja asiantuntemusta vastaavia, minkä myötä sektorin ympäristötoimia on helpompi ymmärtää ja niihin on helpompi tarttua. 

Toimitusjohtaja tai toiminnanjohtaja on ilmiselvästi kaikkein keskeisimmässä roolissa. Vaikka itseohjautuvien organisaatioiden trendi on nykypäivänä vahva, on suurin osa organisaatioista edelleen vahvan hierarkkisia ja keskusjohtoisia, jolloin ilman toimitusjohtajan sitoutumista mitään muutosta ei tapahdu tai jos tapahtuukin, paluu takaisin business as usual -tilanteeseen on väistämätön. Keskusjohtoisuudessa on myös etunsa mikäli toimitusjohtaja havahtuu ilmastotoimien tärkeyteen, koska transformaatio voidaan toteuttaa nopeastikin. Toimitusjohtajan vilpitön sitoutuminen on siis keskeisin vipuvarsi, jota vääntämällä koko organisaatio liikkuu uuteen suuntaan. Inspiroivana esimerkkinä toimii Ørstedin transformaatio fossiilisiin nojaavasta energiayhtiöstä yhdeksi maailman johtavista puhtaan energian yrityksistä. 

Talousjohtajan vaikutusmahdollisuudet liittyvät varallisuuteen ja rahavirtoihin. Onko organisaatio kelpoinen vihreälle rahoitukselle sekä nyt että tulevaisuudessa, kun esimerkiksi EU:n Green Deal -kokonaisuuden alla valmisteltava kestävän rahoituksen taksonomia astuu voimaan? Mihin organisaation omat investoinnit kohdentuvat ja onko niissä huomioitu ilmastoriskit? Tulevaisuudenkestävää organisaatiota rakentavan talousjohtajan avainmetriikkaan kuuluu ilmeisten talousmittareiden ohella myös kestävyystavoitteet.

Liiketoimintajohtajan vaikutusvalta ilmastotoimiin kytkeytyy yrityksen tuotteiden ja palveluiden ympäristöystävällisyyden liiketoiminta-arvoon sekä asiakkaan palvelupolun ilmastovaikutusten optimointiin. Nykyisin yhä suurempi osa kuluttajista haluaa kuluttaa vastuullisesti ja kun yhä useammat yritykset myös tekevät erilaisia sitoumuksia ympäristöystävällisyyteen, on jo kilpailussa selviämisen kannalta oleellista tavoitella ympäristöystävällisyyttä. Yritys voi yhtä lailla kiinnittyä sekä valmiisiin sertifikaatteihin ja sitoutumuksiin että luoda tarpeen mukaan uusia ympäristösitoumuksia. 

Arvoketjut ja tuotantoprosessit ovat operatiivisen johtajan keskeisiä vaikutusmahdollisuuksia. Operaatioissa on syytä katsoa ympäristövaikutuksia koko arvoketjun matkalta ja niiden ympäristöystävällisyyden kehittämisen lisäksi viestiä niistä avoimesti. Ilmastovaikutusten lisäksi on ajantasaista arvioida näitä kiertotalouden ja luontokadon näkökulmasta. Operatiivisen johtajan on toki myös tehtävä itse tuotantoprosesseista mahdollisimman resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Tuore malliesimerkki arvoketjujen ja tuotantoprosessien ympäristötoimista näyttäisi löytyvän luksussähköautojen valmistajan, Polestarin tuoreesta tavoitteesta tehdä hiilineutraali ja kiertotalousperiaatteiden pohjalta suunniteltuja autoja vuoteen 2030 mennessä. 

Henkilöstöjohtajan merkittävät vaikutusmahdollisuudet liittyvät ainakin työn merkityksellisyyden kokemuksen edistämiseen sekä organisaation osaamisen kehittämiseen. Mikäli muut johtajat toteuttavat operatiivisen toiminnan muutosta kohti ilmastoystävällisempää toimintaa, on HR-johtajalla mieluisa rooli luoda maailmanpelastamisen ympärille hyvää yhteishenkeä ja kääntää nettopositiivinen toiminta rekrytointivaltiksi. Mitä enemmän organisaation toiminnan luonne transformaatiossa muuttuu, sitä tärkeämmässä roolissa on myös riittävän osaamisen ja kyvykkyyksien varmistaminen. Merkityksellisemmän työn porkkana saa takuulla monet työntekijät innostumaan kehittämään osaamistaan tarvittuun suuntaan. 

Datan ja laajemmin ICT:n rooli ilmastotoimien edistämisessä on saanut viime vuosina ansaitusti yhä enemmän huomiota. Teknologiajohtaja on tärkeässä tukiroolissa muille johtajille varmistaen, että ympäristöjohtaminen perustuu laadukkaaseen ja saatavilla olevaan dataan, mutta teknologiajohtajalla on myös suoria vaikutusmahdollisuuksia organisaation päästöihin esimerkiksi serveripalveluiden tarjoajan valinnassa, mikäli toiminta on yhtään data-intensiivistä. Myös yrityksen laitehankinnoissa ympäristökriteerit on syytä huomioida laajasti kattaen ilmastovaikutusten lisäksi esimerkiksi kiertotalouskriteereitä. 

Erityisen merkillepantavaa tässä Microsoftin ilmastojohtamisen pelikirjassa on missä ilmastotoimien fokus on ja missä se ei ole. Se kun ei ole valitettavan tyypillissä työpaikan toimitilojen kierrätysratkaisujen edistämisessä tai sähkösopimuksen vaihtamisessa sertifioituun puhtaaseen sähköön, vaan aidosti koko arvoketjuun vaikuttavissa toimissa niin ylävirtaan (upstream), eli esimerkiksi hankintoihin, kuin alavirtaan (downstream), eli asiakkaille myytäviin palveluihin ja tuotteisiin. Juuri tämä fokuksen kohdentaminen aidosti merkityksellisiin ilmastotoimiin tekee raportista niin arvokkaan, että sitä kelpaa siteerata näin laajasti insinöörien ilmastorintaman työpaikalla vaikuttamisen blogisarjassa. Olennaista on, että päästövähennystoimenpiteet koskevat kaikkia yrityksen funktioita ja jokaisella johtoryhmän jäsenellä on niistä merkittävä vastuu. Ei siis niin, että teemat sysätään irrallisen vastuullisuusjohtajan tontille, jolla ei kuitenkaan ole todellista vaikutusvaltaa esimerkiksi liiketoiminnan ympäristö- ja päästövaikutuksiin.

Vipuvaikutuksia johtajiin vaikuttamisessa voi hakea esimerkiksi seuraavista avauksista:

  • Climate Leadership Coalition -jäsenyys
    • CLC on ilmastomyönteisten organisaatioiden yhteinen toimielin, jonka alla on monia teemaryhmiä ja paljon erilaista toimintaa. CLC:nkään jäsenyrityksistä tuskin yksikään on ilmastoasioissa täydellinen, mutta osallistuminen ainakin takaa säännöllisen altistumisen ilmastoteemoille ja vertaispaineelle.
  • Alakohtaiset verkostot
  • Science Based Targets
    • SBTi on yksi esimerkki lukuisista tarjolla olevista vapaaehtoisista sitoumuksista joihin yritykset voivat kiinnittyä. Sitoumuksen tehdessään yritys sitoutuu vähentämään johdonmukaisesti toimintansa päästöjä. 
  • Selvitys EU:n uuden kasvuohjelman, Green Dealin, mahdollisuuksista yrityksellenne
    • Mahtaako työpaikkasi tietää mihin suuntaan kansallinen ja erityisesti EU:n ohjaus on yhteiskuntaa kehittämässä? EU on globaali johtaja kestävän kehityksen edistämisessä ja erityisen selkeästi se näkyy kuluvalla kaudella. Monille nimeltä tuttu EU:n Green Deal on kasvuohjelma, joka tuo mukanaan valtavasti muutoksia niin päästöohjaukseen, kestävien ratkaisujen rahoitukseen, kiertotalouden edistämiseen, luontokadon pysäyttämiseen kuin moniin muihin ympäristöllisen kestävän kehityksen ulottuvuuksiin. Tämä tuo mukanaan valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Onko teidän organisaatiossanne perehdytty aiheeseen?

Muutos lähtee ihmisistä – vaikuttaminen alhaalta ylös

Organisaation johto on saatava tavalla tai toisella mukaan ilmastotyöhön. Mutta entä jos vastaanotto johdossa on nihkeä ja joudut palaamaan suunnittelupöydälle miettimään strategiaa? Seuraavaksi paras vaihtoehto (eivätkä vaihtoehdot toki ole poissulkevia) on etsiä ruohonjuuritasolta liittolaisia edistämään yhteistä asiaa. Liittouman avulla:

  • Piilossa olleet kiinnostuneet tulevat näkyviin
  • Ihmisillä on kanava ideoilleen ja huolilleen
  • Aiheen näkyvyys yrityksen sisällä kasvaa ja joukkovoima luo painetta johdon suuntaan
  • Saat lisää henkilökohtaisia suhteita, joita käyttää vaikuttamisessa

Muiden aiheesta kiinnostuneiden työkavereiden ympäristöhuoli ei välttämättä näy ulospäin, ja siksi yhteisen asian edistäjiä kannattaa etsiä ilman liiallisia ennakko-oletuksia siitä, ketä mukaan kannattaa kysyä ja ketä ei. Ehkä aiheesta kiinnostuneet eivät tiedä miten voisivat toimia asian eteen tai eivät koe että organisaation ilmapiiri on suopea asiasta puhumiselle. Lähestymisessä on siis syytä olla avoin ja koittaa tehdä osallistumiskynnys työpaikan ympäristötoimiin mahdollisimman matalaksi esimerkiksi korostamalla, että aiheesta ei tarvitse olla entuudestaan asiantunteva jos haluaa mukaan sitä edistämään, vaan kiinnostus riittää. 

Mikäli yrityksessäsi ei ole vielä ryhmää ympäristövastuusta keskustelemiseen, aloita sellaisen perustamisella. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa vaikka sähköpostilistaa, Slack-kanavaa tai yhdessä lounaalla käymistä silloin tällöin. Ryhmän perustamisen lisäksi yleistä ilmapiiriä ympäristövastuuseen voi mitata esimerkiksi sisäisellä kyselyllä, jossa kartoitetaan miten suuri osa työntekijöistä pitää aihetta tärkeänä. Tästä saatua dataa voi käyttää johdon kanssa argumentointiin: aihetta on vaikeampi sivuuttaa jos enemmistö seisoo sen takana.

Todennäköisesti työpaikkasi transformaatio lähtee aluille ruohonjuuritason aloitteesta. Siksi on tärkeää osoittaa johdolle erilaisin keinoin, että ympäristövastuulla on merkitystä työntekijöiden motivaatioon ja yrityksessä pysymiseen.

In the next episode: vaikeiden keskustelujen käyminen

Työpaikkojen ilmastotoimet eivät ole pelkkää ruusuilla tanssimista, ja joku voi joutua luopumaan saavutetusta, itselleen tärkeästä edusta. Miten suhtautua kun ympäristötyö herättää osassa työpaikan väkeä vastareaktion ja nostaa kielteiset tunteet pintaan? Miten onnistua vaikeissa keskusteluissa? Miten saada ympäristöasioihin välinpitämättömästi suhtautuvat vakuutettua puolelleen? Pysy kanavalla, sillä näihin asioihin paneudumme ensi kerralla!

Jussi-Pekka Teini

Työskentelen Tekniikan akateemiset TEKissä edistäen kestävää teknologiayhteiskuntaa. Viitteen (Tieteen ja teknologian vihreät) sekä Suomen ekomodernistien jäsen. Tavoitteena metamoderni yhteiskunta.


Tags


Muita blogikirjoituksia

Osallistu keskusteluun!

Sähköpostiosoitetta ei julkaista. Pakolliset kentät on merkattu tähdellä. *

{"email":"Sähköposti virheellinen","url":"Verkkosivun osoite on virheellinen","required":"Pakollinen tieto puuttuu"}

Liity Ilmastorintaman Facebook-ryhmään!